Pyöröaitaustyöskentely – yksi hyvä apuväline hevosen käsittelyssä ja kouluttamisessa

mennessä | joulu 10, 2021

Meillä on pyöröaitaus, jota käytän apuna hevosten koulutuksessa. Oikeastaan aika paljonkin. Olen oppinut pyöröaitaustyöskentelyä eri opettajilta. Parhaita opettajiani siinä ovat olleet Katja Vanhatalo ja Jenny Ahlroth. Jenny käyttää Monty Robertsin systeemiä, joka on mielestäni hyvä ja hevosystävällinen tapa. Sen lisäksi siinä on selkeä systeemi, joka on helpompi oppia kuin moni muu, johon selvää systeemiä ei ole luotu.

Olen nähnyt hyvin monenlaista pyöröaitauskoulutusta, joista osa tuottaa hevoselle hyvin paljon jännitystä, varsinkin alkuun. Hetkellinen jännityskään ei ole ongelma, koska hevonen palautuu siitä nopeasti. Pitkittynyt stressi ja se, jos pyöröaitaustyöskentely tuottaa hevoselle stressiä tai jännitystä jatkuvasti, joka kerta, on ongelma. Hyvä tavoite pyöröaitaustyöskentelyssäkin olisi rentous. On paljon pyöröaitauskouluttajasta kiinni, miten hän osaa hallita hevosen mielentilaa ja auttaa hevosta rentoutumaan.

Tiedän, että pyöröaitauskouluttamista kritisoidaan, mutta mielestäni siinäkin on niin hyvää kouluttamista kuin huonoakin. Jos hevosen mielentila osataan huomioida ja jännitys on vain hetkellistä, sillä saadaan todella hyviä tuloksia hevosen koulutuksessa aikaan ja se toimii erittäin hyvänä apuvälineenä hevosen koulutuksessa. Se on myös yksi hyvä apuväline rentouden saavuttamisessa. Siellä käytetty kehon kieli on hevoselle luonnollinen kieli.

Pyöröaitauksessakin käytetään negatiivista vahvistetta (paine)

Pyöröaitauksessahan käytetään pitkälti painetta ja paineen poistoa keinona kertomaan hevoselle, mitä siltä toivotaan. Kehon kielikin toimii siis yhdenlaisena paineena. Mm. se, miten lähellä ihminen on hevoseen nähden, kun ihminen pyytää hevosta liikkumaan pyöröaitauksessa, on paine, jota voidaan säädellä. Mitä lähempänä ihminen on pyytämässä hevosta eteenpäin (josta kehon kieli kertoo) sitä enemmän on painetta. Painetta voidaan taas poistaa tai ainakin vähentää sillä, että ihminen siirtyy kauemmaksi hevosesta ja lakkaa katsomasta hevosta, kääntää hevoselle selän tai kyljen tai peruuttaa poispäin.

Pyöröaitauksessa luon hyvää suhdetta hevoseen. Opetan sitä luottamaan minun ja opetan rajoja, jotka luovat kunnioitusta. Pyöröaitauksessa hevonen on suurimman osan ajasta irti ja ihminen käyttää enimmäkseen kehon kieltä ja ääntä kertoakseen sille asioita. Paineen vahvisteena voi käyttää myös narua tai juoksutusraippaa.

Usein huomaa pyöröaitauksessa juoksuttamisen jälkeen, että hevonen toimii paljon pienemmillä avuilla maastakäsin myös narun päässä. Tämä kertoo mielestäni siitä, että olen ansainnut hevoselta paremman kunnioituksen ja keskittymisen minuun. Se kuuntelee minua paremmin, joten pienemmät avut kuullaan ja niiden mukaan toimitaan.

Teen usein myös siedätysharjoitukset pyöröaitauksessa. Niiden avulla lisään hevosen luottamusta minuun. Kun hevonen on saanut ensin purkaa liikkumisen tarvetta juoksutuksessa ja sen aikana on tehty tehtäviä, kuten siirtymisiä ja suunnan vaihtoja, on hevonen hyvin kuulolla ja rento siedätysharjoitusten alkaessa.

Myös pyöröaitaustyöskentelyssä on hyvin tärkeää johdonmukaisuus ja selkeys. Sekä tietysti ajoitus. Jotta kommunikointi sujuu, pitää kouluttajan ajoittaa pyynnöt ja paineen poistot oikein. Erityisen tärkeää rentouden saavuttamisessa on paineen oikeanlainen käyttö ja sen poiston ajoitus. Liian nopeasti lisätty paine tai liian isosta aloitettu paine aiheuttaa turhaa jännitystä, jonka voisi välttää lisäämällä paineen hitaammin ja aloittamalla paineen todella pienestä.

Kun aikanaan itse opin tämän, aloin rakastaa herkkiä hevosia, koska ne haluavat miellyttää ihmistä ja tekevät asioita niin äärimmäisen vähällä, jos ihminen vain osaa selittää asiat sille oikein. Aiemmin, ennen kuin opin käyttämään painetta oikein, sain näistä herkistä hevosista jännittyneitä ja ympäristöön keskittyviä. Ne eivät viihtyneet kanssani, koska en vielä ymmärtänyt niitä, enkä osannut käyttää painetta niin, että nekin olisivat voineet sen ymmärtää. Rennosti.

On myös tärkeää tietää se, milloin hevonen onkin sellainen, että painetta pitää lisätä nopeammin. Jos nimittäin paineelle turtuneelle hevoselle lisää painetta tosi hitaasti, se turtuu (siedättyy) sille lisää. Jos käyttää painetta hevosen käsittelyssä tai kouluttamisessa, on tärkeää opetella, miten sitä käytetään ja miten sen käyttö muuttuu erilaisten yksilöiden välillä. Herkän ja ei-herkän kanssa paineen käyttö on hieman erilaista.

Kunnioituksesta ja kommunikoinnista

Kunnoitus sanaakin tuntuu osa pitävän negatiivisena. Minusta se taas on hyvä asia. Erityisen tärkeä asia se on ison eläimen kanssa. Jos sitä ei ole, voi tekeminen ison eläimen kanssa olla vaarallistakin.

Luulen, että tähän vaikuttaa se, että kunnioitusta negatiivisena ajattelevat, ovat nähneet huonoja keinoja sen saavuttamiseen. Siihen on kuitenkin olemassa hyviä ja hevosystävällisiäkin keinoja. Ihmistä kunnioittava ja luottava hevonen on paljon rennompikin. Eli se vaikuttaa positiivisesti myös hevonen mielentilaan. Jos kunnioituksessa on puutteita, voi hevonen olla sellainen, että ihmisen täytyy väistellä alta pois tai hevonen voi vaatia ihmiseltä asioita mm. tönimällä, kuopimalla tai muulla levottomalla käytöksellä.

Minusta olisi tärkeää ihmisen turvallisuuden vuoksi, ettei näin olisi, vaan hevonen oppisi kunnioittamaan ihmisen tilaa niin, että ihmisen ei tarvitsisi pelätä alle jäämistä tai väistellä alta pois. Tämähän on toki myös opittua käytöstä, josta hevonen voidaan opettaa pois. En siis näe, että pelkästään kunnioituksen ansaitseminen poistaisi jonkin tietyn käytösongelman vaan, että se on yksi tärkeä osa ongelmaratkaisua.

Suhde on kaksisuuntainen tie. Minusta se, että toivomme hevosen kunnioitusta ja luottamusta tarkoittaa myös sitä, että meidän pitää myös kuunnella, mitä asiaa hevosella on. Se ei tarkoita, että meidän tarvitsee aina olla samaa mieltä. Emmehän aina ole ihmissuhteissakaan, mutta voimme silti kunnioittaa toista ihmistä ja hänen mielipidettään. Se tarkoittaa sitä, että kuuntelemme. Ymmärrämme.

Silloin kuulemme, kun hevonen kertoo kivusta tai epämukavuudesta ja voimme auttaa hevosta siinä. Jos kyse ei ole kivusta, vaan hevosen on vaikka vaikea ymmärtää jotain, mitä yritämme sille opettaa, voimme ehkä helpottaa tehtävää ja opettaa sen sille kyseiselle yksilölle hieman eri tavalla selittäen tai enemmän palasissa.

Se on sitä kommunikointia, keskustelua hevosen kanssa. Jos emme kuuntelisi hevosta, voimme kovapäisesti yrittää jatkaa samalla tavalla kuin aloitimme, vaikka se ei tuokaan tulosta ja yhteys hevoseen katkeaa.

Joskus minua harmittaa, kun totean, että voi ei, tämähän ei toiminutkaan tämän hevosen kanssa. Olisinpa tiennyt sen etukäteen, enkä olisi vienyt hevosta tähän tilanteeseen, joka onkin sille liian hankala. Mutta pääasiahan on, että siinä vaiheessa, kun huomaa jonkin asian olevan hevoselle liian vaikea, kuuntelee sitä ja muuttaa silloin omaa toimintaansa sen mukaan. Kokemus auttaa ennustamaan paremmin hevosen reaktioita ja kouluttamaan liian vaikeita tilanteita välttäen, mutta silti välillä niin käy ja koulutussuunnitelmaa täytyy muuttaa yksilön mukaan. Silloin täytyy kuunnella, mitä hevonen kertoo, jotta voi muuttaa olosuhteita sille helpommiksi. Näin päästään lopulta helpommin ja paremmassa mielentilassa lopputulokseen, johon toivottiin pääsevän.

Onneksi kenenkään meistä ei tarvitse olla täydellinen, vaan voimme oppia koko ajan lisää myös epäonnistumisten tai takapakkien kautta. Tärkeintä on muistaa, että hevonen osaa olla hevonen. Siksi kannattaa kuunnella, mitä mieltä se on asioista, joita siltä pyydämme.

Nykyisin opetan pyöröaitaustyöskentelynkin hevoselle palasissa. Sillä tavalla päästään vähemmällä jännityksellä ja saadaan hevonen nopeammin rennoksi. Myös irtiseuraamisen lähden opettamaan palasissa. Lyhyitä pätkiä ensin ja siitä pikkuhiljaa pidennän seuraamispätkää.

Nuoren hevosen koulutuksessa hyvä apu

Suhteen luomisen ja siedätysharjoitusten lisäksi käytän pyöröaitausta siihen, että annan hevosten purkaa ylimääräistä energiaa siellä juoksuttamalla. Esimerkiksi nuorta hevosta juoksutan aina koulutuksen alkuun ensin ja sitten aletaan vasta työskennellä, kun ylimääräinen energia ei häiritse työskentelyä, vaan hevonen malttaa keskittyä paremmin. Tarkoitan siis ratsastuksen alkutaipaleella olevaa nuorta hevosta.

Opetan nuorelle ratsutettavalle myös askellajit ja siirtymiset pyöröaitauksessa. Siedätän varusteisiin ja opetan narun päässä juoksutuksen usein ensin siellä. Entiselle ravurille opetan laukannostot pyöröaitauksessa.

Laukan opettaminen pyöröaitauksessa on helpompaa kuin narun päässä, koska narussa opetettaessa hevonen menee kauemmas, jos ihminen menee lähemmäs. Pyöröaitauksessa pystytään käyttämään kehon kieltä apuna noston saamisessa.

Suurinta osaa koulutettavista koulutan pyöröaitausta yhtenä apuvälineenä apuna käyttäen. Oikein käytettynä se on minusta erinomainen väline. Operantti ehdollistuminen toimii siellä samalla tavalla kuin muuallakin. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että sielläkin käytössä on pitkälti paine ja sen poisto, jotta sitä tulee käytettyä johdonmukaisesti. Apuna voi käyttää myös äänikehuja ja rapsutuksia.

Tärkeä suhde

Koen niin, että hyvän suhteen luominen hevoseen on yksi tärkeimpiä asioita, kun koulutan hevosia. Se nimittäin tekee hevosesta paljon vastaanottavaisemman kaikella, mitä sille opetan ja mitä siltä pyydän. Kun suhteemme on kunnossa, hevonen tekee asioita kanssani mielellään.

Alkuun voi tuntua kuin puhuisin pyynnöilläni seinille uuden hevosen kanssa. Hevonen voi olla keskittynyt kavereihin tai johonkin aivan muuhun kuin minuun. Kun teemme asioita, jotka vahvistavat suhdettamme, joko narun päässä maastakäsin tai pyöröaitauksessa irti, alkaakin hevosen kanssa tekeminen tuntua keskustelulta. Keskustelulta, jossa molempia kuullaan. Se on jännä tunne, jota on vaikea selittää. Se, kun hevosen kanssa keskustelee ja on sellainen yhteys, mitä on vaikea sanoin kuvailla. Se on sellaista ymmärrystä toisistamme, johon tarvitaan sitä molempien kuuntelua siitä, mitä toinen kertoo.

Pyöröaitaustyöskentelyn jälkeen tyytyväinen hevonen

Lue myös:

O.T.E. hierontaa Riiolle

O.T.E. hierontaa Riiolle

Riio 2v. pääsi tänään kolmatta kertaa O.T.E. hierontaan. Vaikka O.T.E. hieronta on hellävarainen faskiakäsittelymuoto, on hevosten reaktiot välillä isojakin ja kuvaavat hyvin sen tuntemuksia. Riio oli alkuun, jo muutama kuukausi sitten, hyvin jumissa. Erityisesti sen...

Töihin paluu hevosen loman jälkeen

Töihin paluu hevosen loman jälkeen

Yleensä, kun minulla on nuori hevonen, jolla on ollut hieman lomaa liikunnasta, aloitan työskentelyn maastakäsin. Loman aikana on voinut kertyä ylimääräistä energiaa, joka voi purkautua tarpeena liikkua, joskus vauhdikkaastikin tai suuntiin, johon ihmisen...

Apujen selkeys ja erotettavuus

Apujen selkeys ja erotettavuus

Apujen, joilla hevoselta asioita pyydetään tulisi erota toisistaan selvästi, jotta hevonen voi tietää, mitä siltä halutaan. Erityisesti ratsu-uran alkuun pitää opettaa hevoselle apuja, jotka eroavat selkeästi toisistaan. Kun hevonen osaa jo enemmän, voidaan opettaa...

Suositus: Hevosen lastausongelma

Suositus: Hevosen lastausongelma

Aina asiat ei onnistu, kuten toivoisi. Hevosongelmien kanssa ei kannata painia yksin. Apua on saatavilla. Tässä erään asiakkaani kertomus lastauskoulutuksesta. "Kävimme muutaman kerran kisoissa kesällä 2020. Lastaukseen varasimme aikaa aina useamman tunnin, sillä...