Pohkeenväistön tulisi tulla nimensä mukaisesti pääasiassa väistättävästä pohkeesta, ei ohjista. Ohjilla voidaan auttaa hevosta ymmärtämään, mitä siltä halutaan, mutta pikkuhiljaa hevosen tulisi oppia tekemään pohkeenväistö enemmän ja enemmän istunnasta ja pohkeesta. Jos näin ei käy, jotain pitää tehdä toisin.
Jotta pohkeenväistö näyttäisi vaivattomalta, sen tulee olla sitä. Oikein hevoselle opetettuna pohkeenväistöstä tulee vaivatonta.Useimmiten ratsastajat osaavat kyllä pyytää, mutta myötääminen eli paineen poistaminen ja näin palkitseminen jäävät tekemättä tai on ajoitettu väärin – yleensä liian myöhään tai harvoin.
Minä käytän ratsastaessa paljon myös ohjasta myötäämistä kertomaan hevoselle, mitä haluan sen tekevän. Ohjasta myötääminen saa hevosenkin myötäämään ja sitä kautta rentoutumaan ja se tekee työskentelystä hevosellekin huomattavasti mielekkäämpää. Tämä on yksi tekijä siinä, että usein meillä sellaisten hevosten asenne, jotka eivät tykkää ihmisen kanssa työskentelemisestä, muuttuu paljon paremmaksi ja ratsastamisesta tulee yhdessä tekemistä sellaisen ”en halua, en tykkää” – asenteen sijaan. Hevonen alkaa kysellä minulta, mitä haluaisit minun tekevän ja odottamaan rauhassa vastausta.
Pidätä maassa olevaa jalkaa ja pyydä ristiin ilmassa olevaa jalkaa. Emme pysty liikuttamaan maassa olevaa jalkaa. Sitä voimme pyytää pysymään pidempään maassa. Jos ratsastaja jää puristamaan jalalla tai vetämään ohjista paineen myötäämisen sijaan, väistö huononee ja siitä tulee väkinäistä ja jäykkää. Joillakin jännittynyttä. Sama käy kaikessa liikkeessä.
Korjauksien tulee olla hetkellisiä. Jos jokin apu jätetään päälle, korjausta tulee liikaa. Esim. Autetaan johtavalla ulko-ohjalla kertomaan, että haluttaisiin väistöä sivulle. Jos ohja jää johtamaan liian pitkäksi aikaa, etuosa alkaa johtaa liikaa, eikä hevonen väistä ristiin jaloillaan. Eli korjaa, myötää, palauta kädet keskelle. Näin saavutetaan myös se, että korjausten määrä vähenee koko ajan, koska hevonen hakee sitä helppoa tilannetta, missä se on, kun kädet ovat keskellä pehmeällä tuntumalla. Näin ei käy, jos korjaukset jää päälle.
Niin kuin kaikessa muussakin: lähde pienestä paineesta, vahvista yksilöllisesti hevosen mukaan (herkällä hitaasti ja tahmealla nopeasti) ja poista, kun hevonen LÄHTEE tekemään oikein. Pohkeen jätän tämän jälkeen kertomaan väistön jatkamisesta normaalin paikan takapuolelle kevyesti. Siitä minun on helppo tarvittaessa taas lisätä painetta hetkellisesti, jos väistö huononee. Jos jään puristamaan, liike huononee, eikä hevonen saa palkkaa siitä, että teki oikein.Yksi yleinen ongelma väistöissä on se, että hevonen ei reagoi pidätteisiin riittävän hyvin. Silloin pidätteisiin reagointi pitää opettaa ensin. Tähän yksi erinomainen aputehtävä on yhden ohjan pysähdys. Myös aitaa voi käyttää apuna pidättämisessä silloin, kun hevoselle opetetaan väistöä. Silloin hevosen suun saa jättää enemmän rauhaan.
Jos hevonen ei vielä kunnolla osaa väistöä tai tekee sen muuten huonosti, palkitse päästämällä tehtävästä pois jo yhden tai kahden askeleen jälkeen alkuun. Lisää askelia pikkuhiljaa. Älä vaadi liian paljon.Hevosen etujalat menee sinne, minne ratsastajan kädet menee. Pohkeenväistössä ristikkäistä ohjaa ei yleensä kannata käyttää, koska se taivuttaa hevosta liikaa. Hevosen tulisi olla tässä liikkeessä suora ja asettunut niskasta liikkeen suunnasta poispäin. Sen sijaan johtavalla ohjalla niin sisälle kuin uloskin on hetkellisesti merkityksensä. Jos hevonen ei väistä, johtavaohja liikkeen suuntaan auttaa. Jos etuosa johtaa liikaa, johtavaohja liikkeen suunnasta poispäin auttaa. Toinen ohja tukee tai pidättää.
Avut tehdään peräkkäin, ei yhtä aikaa. Korjaa ensin yksi asia ja vasta sitten toinen. Voit tehdä ne nopeastikin peräkkäin. Esim. Ensin jalat ristiin, sitten asetus oikein. Molemmat yhtä aikaa tuo ristiriitaisia apuja ja hevosen on vaikeampi ymmärtää niitä. Sinun tulee tietää, mitä milloinkin korjaat ja millä sen teet.
Jos on vaikea hahmottaa, milloin hevonen astuu ristiin, kannattaa pohkeenväistö tehdä niin, että menet esimerkiksi pitkän sivun suuntaisesti ja väistät siitä etuviistoon. Tällöin sinun on helpompi huomata, meneekö hevonen pitkää sivua kohti ja näin jalat ristiin mahan alla. Jos hevonen on taipunut, etuosa reilusti johtaen, se todennäköisesti ei väistä. Eli pidä huoli, että etuosa johtaa vain ihan aavistuksen. Jos hevosen ollessa pitkän sivun suuntaisesti suorassa enintään etuosan hieman johtaen liikutte silloin sivulle päin, tulee väistöaskelia. Jumppaliikkeenä voi hyvin tehdä väistön myös niin, että takaosa johtaa.
Näillä vinkeillä saat hevosen tekemään pohkeenväistön mieluummin, rennommin, paremmin ja vähemmällä paineella. Pohkeenväistö on irrottava liike, joka on hyvä jumppaliike esim. alkuverkassa alkuun käynnissä. Kun liikeratoja saadaan avattua sivusuunnassa, hevonen liikkuu mm. paremmin takaa alle.
